Hommaa on niin että hirvittää mutta ei haittaa! Viikko alkoi tehdasvierailulla, pakkauduttiin bussiin ja hurautettiin Le Mansiin auto-osatehtaalle. Menomatka käytettiin tietysti hyödyksi - enpä oo ennen pitänyt opettajan kanssa palautehetkeä bussissa. Kiintoisa oli vierailukin vaikka ei autonosat välttämättä oo aivan sydäntä lähellä. Voitte sen sijaan kuvitella kuinka liekeissä ryhmän teolliset muotoilijat oli kun päästiin seuraamaan tuotantolinjoja ja kuinka jäätävän kokoiset muovilevyt asettuivat vielä jäätävämmän kokoisten robottien käsissä muotoonsa ("amaazing!")
Vapaan tiistai-iltapäivän omistin itselleni ja lähdin
metsänmetsästysretkelle. Muutoin tässä kaupungissa on kaikki ollut tähän
asti kohdallaan, mutta metsää on ikävä. Suuntasin Erdre-joen rannalle
luokkakavereiden vinkistä, ja eihän se nyt aivan Metsää ollut, vaan ohukainen
kaistale tammien, lehmusten ja kastanjoiden varjostamaa puistojen katkomaa polkua joen ja kaupungin välissä, mutta rouskuvia tammenterhoja kenkien alla ja syyslehtiä kuitenkin. Ehkä seuraavalla kerralla yritän vielä vähän
pidemmälle ja pakkaan enemmän eväitä reppuun. Kävin myös viime viikolla
tutustumassa paikallisiin partiolaisiin, jotka lupasivat ottaa
seuraavalle retkelle mukaan - ehkäpä silloin löytyy metsääkin!
Loppuviikko menikin sitten tiiviisti aamusta iltaan työskennellen, presentaatiota tässä pitäisi nytkin hioa eikä blogitekstiä. Fiilis alkaa olla vähän sama kuin Jardin des Plantesin linnulla. Viikon päästä on onneksi tiedossa syysloma!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti