Heti seuraavana aamuna kolmen tunnin yöunien jälkeen suuntasin jo takaisin Île de Nantesille, sillä Cindy oli varannut meille liput elefanttiajelulle! Herääminen oli lievästi haasteellista, mutta aamuaurinko valaisi ja lämmitti kävelymatkalla (Arvatkaa myöhästyinkö bussista taas, ehkä pitäisi vaan selvittää kuinka Nantesin kaupunkipyöräsysteemi toimii :--D) Machines de l'Îlen valtava vettäsyöksevä steampunk-kärsäkäs on kyllä melko vaikuttava näky ja aivan heräämisen arvoinen. Seuraavaksi tekisi mieli lähteä kierrokselle karuselliin.
Hullua että on jo marraskuu. Aika tuntuu täällä kulkevan erillään muusta maailmasta, samalla hurjaa vauhtia eteenpäin ja samalla paikallaan. Syy on varmasti osittain ilmastossa, on hassua katsella pohjoisen kavereiden kuuraisia lumikuvia FB:ssa samalla kun itse syö aamupalaa ikkuna auki aurinkoon. Keltaiset syyslehdet alkavat täällä vasta varista. Toisaalta taas tietää että viettää täällä vain lyhyen aikaa, joten tunnit tuntuvat täyttyvän ja lyhenevän hallitsemattomasti. Ninpä sitä elää yrittämättäkin tavallista kirkkaammalla liekillä, vetää keuhkot varmasti täyteen ilmaa ja aistii maailmaa terävämmällä tavalla. On vähän enemmän elossa. Nukkuu vähän vähemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti