Työpajaviikko! Global design -porukan projektina on ollut rakentaa pienoismallikurssin suunnitelmien pohjalta lavasteet (? scenography) paikallisen Classe Mannequin -bändin lauantain konserttiin. Viikon aikana oon mittaillut ja hionut ja maalannut ja tuulettanut jos jonkinlaisia vanerinpaloja!
Torstaina aiheutettiin hilpeyttä luokan ohitse kulkevissa kun yritettiin epätoivoisesti nopeuttaa maalin kuivumista tuulettamalla vaneripaneeleja - mulla ei valitettavasti oo tästä tilanteesta kuvaa mutta kuvittele: luokan kaiuttimet on väännetty täysille ja niistä kuuluu chileläisiä hittibiisejä. Kymmenen opiskelijaa huiskuttaa rivissä pahvinpaloja musiikin tahtiin aina silloin kun hysteeriseltä naurulta kykenee. Jatkettiin kunnes naapuriluokan ope kyllästyi meteliin.
On ollut valtavan hauskaa työskennellä koko luokan kanssa yhdessä yhteisen projektin kimpussa. Luulen että me kaikki tarvittiin juuri tätä perjantaiyön tapahtumien jälkeen - naurua, yhdessä tekemistä. Tuntuu melkein syylliseltä että on ollut niin hauskaa samalla kun maa on vielä hätätilassa. Vaikka suru ja järkytys on vielä mielessä, ihmisistä kuitenkin välittyy vahvasti tunne, että tästä selvitään kyllä ja elämä jatkuu.
Classe Mannequinin konsertti olisi huomenna lauantaina ja kaikilta kouluilta on kielletty koulun ulkopuoliset retket ja vierailut sunnuntaihin asti, joten periaatteessa mekään ei saataisi mennä katsomaan työmme tuotoksia. Voi kuitenkin olla että kaikki vain satumme mystisesti yksityishenkilöinä paikalle Trempolinoon. Hups, kuinka sattuikaan! Kuulemma niin kauan on hyvä kun ei kerro kenellekään olevansa opiskelija :--D
 |
| Sähkökatko ei työskentelyä hidasta |
 |
| Ylpeät vanhemmat ihailemassa lopputulosta |
 |
| Vaneria, polykarbonaattilevyä ja värikalvoja |
 |
| Ruisleipäpostia! Kiitos äiti ♡ |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti